myytti ja taru

tehnyt:aarne.v´





 Zeus







Zeuksen patsas British Museumissa.

Zeus (m.kreik. Ζεύς) oli kreikkalaisen mytologian ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Roomalaiset samaistivat Zeuksen Juppiteriin.



Sisällysluettelo

[piilota]
1 Syntyperä
2 Ylijumala
3 Jälkeläiset
3.1 Jumalattarien kanssa
3.2 Kuolevaisten, nymfien ja muiden kanssa
4 Zeus ja Raamattu
5 Katso myös
6 Lähteet
6.1 Viitteet


Syntyperä[

Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika. Zeuksen isovanhemmat olivat Uranos (taivas) ja Gaia (maa)[1]. Hän syntyi ja kasvoi Kreetalla. Saatuaan tietää lapsiensa kukistavan isänsä vallasta Kronos nieli kaikki lapsensa paitsi nuoren Zeuksen. Rhea nimittäin syötti Kronokselle kiven Zeuksen sijasta ja piilotti Zeuksen luolaan (Ídan luola tai Díktin luola). Zeus tuli ylijumalaksi vapautettuaan veljensä ja siskonsa sekä kukistettuaan Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit kymmenvuotisessa sodassa.
Ylijumala







Zeus, Roomassa Juppiter-nimisenä tunnettu jumala.

Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi Olympos-vuorella yhdessä muiden olympolaisten jumalien kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat Hera (jumalien kuningatar, avioliiton jumalatar), Poseidon (meri), Demeter (maanviljelys), Hestia (kotiolot) ja Haades (manala). Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli titaani Okeanoksen tytär Filyra. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat Apollon (aurinko, runous, parannustaito), Artemis (kuu, metsästys, öinen taivas), Ares (sota), Pallas Athene (viisaus) Dionysos (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja Hefaistos (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä muuttuneena jonkin eläimen hahmoiseksi. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta Hekatea.

Kreikan Olympia oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut – olympialaiset. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. temppeli, jossa oli Feidiaan veistämä Zeuksen patsas.
Jälkeläiset






Äiti Lapset


Ananke
Moirat
Atropos
Klotho
Lakhesis


Demeter
Persefone
Zagreus


Dione
Afrodite (kauneus, rakkaus)


Hera
Ares (sota)
Eileithyia
Hefaistos (käsityöt)
Hebe (nuoruus)


Eos
Ersa
Karai


Eris
Ate
Limos


Leto
Apollon (aurinko, taiteet ja runous)
Artemis (kuu, metsästys)


Maia
Hermes (kauppa, varkaat)


Metis
Pallas Athene (viisaus)


Mnemosyne
Muusat (alkuperäiset kolme Boiotialaista)
Aoide
Melete
Mneme
Muusat (myöhemmät yhdeksän)
Kalliope
Kleio
Erato
Euterpe
Melpomene
Polyhymnia
Terpsikhore
Thaleia
Urania


Selene
Ersa
Nemean leijona
Pandia


Thalassa
Afrodite


Themis
Astraia
Nemesis
Horat
1. sukupolvi
Aukso
Karpo
Thallo
2. sukupolvi
Dike
Eirene
Eunomia
3. sukupolvi
Ferusa
Euporie
Orthosie
Moirat
Atropos
Klotho
Lakhesis





Äiti Lapset


Aigina
Aiakos


Alkmene
Herakles


Antiope
Amfion
Zethos


Kallisto
Arkas


Karme
Britomartis


Danae
Perseus


Elara
Tityos


Elektra
Dardanos
Iasion


Europa
Minos
Rhadamanthys
Sarpedon


Eurynome
Khariitit
Aglaia
Eufrosyne
Thaleia


Himalia
Kronios
Spartaios
Kytos


Iodame
Thebe


Io
Epafos


Lamia
Akilleus
Sibylla


Laodameia
Sarpedon


Leda
Polydeukes
Helena


Maira
Lokros


Niobe
Argos
Pelasgos


Pluto
Tantalos


Podarge
Balios
Ksanthos


Pyrrha
Hellen


Semele
Dionysos


Taygete
Lakedaimon


Thaleia
Paliki


Tuntematon
Litae
Tykhe


Zeus ja Raamattu

Raamattu mainitsee Zeuksen kaksi kertaa: Kun Paavali ja Barnabas olivat Lystran kaupungissa ja asukkaat näkivät Paavalin parantavan ramman miehen, he pitivät heitä jumalina ja sanoivat Paavalin olevan Hermes ja Barnabaan Zeus. Zeuksen pappi halusi uhrata väkijoukon kanssa ja toi sonneja ja seppeleitä. (Apostolien teot 14:8–13.) Lystran lähistöltä 1909 löydetyt kaksi vanhaa piirtokirjoitusta todistavat, että tuossa kaupungissa palvottiin näitä kahta jumalaa.[2] Toisessa piirtokirjoituksessa viitataan ”Zeuksen pappeihin” ja toisessa mainitaan ”Suuri Hermes” ja ”taivaan ylijumala Zeus”. [3]

Laiva, jolla Paavalia lähdettiin viemään Roomaan, oli nimeltään "Zeuksen pojat", so. Dioskuurit. (Apostolien teot 28:11)

Zeus mainitaan myös apokryfisessä toisessa Makkabealaiskirjassa. Yrittäessään tehdä lopun juutalaisesta uskonnosta kuningas Antiokhos IV Epifanes määräsi Jerusalemin temppelin häväistäväksi ja vihki sen uudelleen Zeukselle (Jupiter Olympius). (2.Makkabealaiskirja 6:1, 2)[4][5]